merkityksellisen_toiminnan_voima_kuva

Merkityksellisen toiminnan voima

Kulttuuripajatoiminta voi tuoda elämään uutta potkua, uutta virtaa, uusia merkityksiä.
Ohjattua toiminnallista vertaistukimallia on systemaattisesti kehitetty vuodesta 2009 lähtien. Malli tunnetaan myös nimillä kulttuuripajamalli ja GFP-malli (Guided Functional Peer Support Model). Toimintamalli kehitettiin aikanaan Niemikotisäätiön ELVIS-hankkeessa, jota Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoitti (2009-2011). Nyt kymmenen vuotta myöhemmin kulttuuripajoja on toiminnassa monia, mm Helsingissä, Kajaanissa, Tampereella, Jyväskylässä, Porissa ja Kouvolassa.

Alunperin kulttuuripajojen toiminta oli suunnattu erityisesti nuorille aikuisille (18-35-v) mielenterveystoipujille.  Ajatuksena oli luoda kohtaamispaikka, jossa voi tutustua toisiinsa, hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toimia aktiivisena osallisena yhteisössä. Nyttemmin yhä useammat toimijat korostavat kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia kaikille kansalaisille myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

Keskeinen ajatus on, että ihmiset kohtaavat vertaisina mielekkään toiminnan äärellä. Vertaisuutta ei korosteta niinkään ihmisen elämäntilanteen  eikä taustan näkökulmasta. Vertaisia ovat he, joilla on sama mielenkiinnon kohde, esimerkiksi kitaransoitto, valokuvaus, akvarellimaalaus tai kirjoittaminen. Tai lintujen bongaus, kalastus tai bujoilu! Luontevimmin vuorovaikutus syntyy yhteisen kiinnostuksen kohteen äärellä ja tällöin voi identifikoitua myös toisin kuin toisenlaisessa tilanteessa.

Toisiko kulttuuripajamalli uudenlaisen sosiaalisen kuntoutuksen muodon myös rikostaustaisten parissa tehtävään työhön? Tarjoaisiko se uusia resursseja vankiloissa toteutettavaan vapaa-ajan toimintaan? Voisiko kulttuuripaja toimia ilman fyysistä pysyvää kohtaamispaikkaa, laitoksen sisällä tai jopa virtuaalisesti? STEA:n tuella on suotu hieno mahdollisuus kokeilla näitä hypoteesejä. Kulttuurikongi-hanke (2018-2021) kehittää toimintamallia uudelle kohderyhmälle, rikostaustaisten parissa tehtävään toimintaan. Kokeiluja toteutetaan rikosseuraamusalan laitoksissa sekä vapautuneiden vankien parissa. Kukunori ry:ssä toimii myös MBC – kulttuuripaja verkossa, joka on luonut virtuaalisen kulttuuripajan kansalaisten käyttöön.

Yhdistävä tekijä lähes kaikissa kulttuuripajatoimintaan hakeutuneissa ihmisissä on, että yksilö etsii uutta suuntaa elämäänsä. Toiveena voi olla löytää se omin tapa toteuttaa itseään tai luontevin tapa ilmaista omia tuntemuksiaan. Tavoitteena voi olla nostaa elämän laatua aktivoitumalla harrastamaan sitä itselleen merkityksellistä toimintaa, jota on aikaisemmin rakastanut tehdä. Kyseessä voi olla olosuhteiden vuoksi hiipunut harrastus, josta elämän monet kiemurat, mutkat, kuopat ja mäet ovat vieneet etäämmälle. “Jospa nyt”, “entä jos”, “ehkäpä kun” ja “kenties sitten” ovat niitä lauseen alkuja, joilla moni kulttuuripajatoimintaan hakeutuva aloittaa pohdintansa.

“Tahdon jakaa osaamistani muiden kanssa” on yksi tärkeimmistä ja painokkaimmista lauseista, joita kuulee, kun ihminen hakeutuu vertaisohjaajakoulutukseen. Halu kehittyä itse, on tärkeää. Halu olla vaikuttamassa myös muiden kehittymiseen on askel siitä eteenpäin. Halu tehdä positiivisia asioita, halu vaikuttaa auttamalla muita löytämään elämäänsä uusia hyviä juttuja – ja päästä siten myös itse irti negatiivisten asioiden kierteestä. Näitä lauseita kuullessa tuntee, kuinka iho nousee kananlihalle, sydämessä ailahtelee lämpimästi ja tietää, että toimintaan hakeutuva ihminen on aidosti messissä ja oikealla asialla.

Monella rikostaustaisella on impulssikontrollin puutetta, sosiaalinen verkosto kapeutunut ja negatiivinen kierre vetää yhä uudestaan mukaansa, vaikka tahtoa olisikin siitä irrottautumiseen. Suunnan muuttaminen ei ole helppoa. On kuitenkin todennäköisempää, että suunnistaja löytää metsästä paremmin ulos, jos on käväissyt kartalla. Tällöin sen oikean reitin voi löytää sieltä metsästä paremmin pois – kun tietää mitä kohti voisi kulkea. Asioilla on tapana järjestyä. Asioilla on tapana asettua kohdilleen, kun on riittävästi tukea ja oikea ajankohta niiden toteuttamiseen. Toivottomia tapauksia ei ole. Joskus oikean ajankohdan löytäminen ja oikeanlaisen tuen antaminen kestää tai vaatii kovempia ponnistuksia kaikilta osapuolilta.

Merkityksellinen toiminta on ihmistä eteenpäin kantava voima. Halu olla tarpeellinen muille ja ympäröivälle yhteisölle on ihmisyyden ytimessä. Vertaisohjaajaksi hakeutuvien haastatteluissa toistuu toive toimia muiden hyväksi, jakaa omaa osaamista mielekkään kaikkia osapuolia kiinnostavan toiminnan kautta. Kulttuuripajatoiminta luo edellytyksiä merkityksellisyyden kokemiseen.

HeidiK